29. maaliskuuta 2020

Uudenlaisen arjen opettelua


Olemme nyt kaksi viikkoa opetelleet uudenlaista arkea. Miten järjestää lasten koulunkäynti kotona ja samalla tehdä itse töitä vähintään sen kahdeksan tuntia päivässä, välillä etänä, välillä työpaikalla. Meillä on kaksi yläkoululaista ja yksi alakoulun ekaluokkalainen. Lapset pärjäävät hyvin kyllä keskenäänkin, mutta ekaluokkalainen tarvii tukea ja opastusta tehtävissä, enkä voi sitä tehtävää sysätä isosiskolle ja -veljelle, ainakaan ihan joka päivä.


Olen siis tehnyt töitä etänä kotoa käsin ainakin osan päivää, joinain päivinä olen lähtenyt lounaan jälkeen työpaikalle, kun siinä vaiheessa ekaluokkalaisen tehtävätkin on jo tehtynä. Joitain töitä kun en pysty kotoa käsin tekemään. On tässä etätyön ja etäkoulun yhdistämisessä ollut hiukan haastettakin, onneksi voin sanoa, että kaikki lapseni ovat tosi fiksuja ja pärjäävät tehtävissään hyvin itsenäisesti. Olen myös ollut ihmeissäni, kuinka hienosti he ovat aina aamulla nousseet ja hoitaneet päivän työt mukisematta. Kavereita on tietysti ikävä, mutta muuten tuntuu, että kotikoulu taitaa sopia meidän lapsille. Olen silti kyllä tosi iloinen, kun tämä poikkeustilanne joskus päättyy.


Kokosin pienen kollaasin meidän etäpäivistä, kuvat on otettu kännykällä, eikä niitä ole yhtään kaunisteltu tai stailattu, taustalla näkyy nyt esimerkiksi sitä keittiön kaaosta, mitä jotkut eivät uskoneet meillä koskaan olevan. Lounas on välillä kuitattu kiireessä noutoruualla. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka on haasteellista työskennellä kotona ja valvoa samalla lasten koulunkäyntiä, niin kyllä minä nautin siitä, että saa olla enemmän perheen kanssa. Harvinaista herkkua se, että kiireen tuntu on kaikonnut, kun ei ole mitään menoja iltaisin.

Aluksi mietimme, että mieheni olisi myös muutaman päivän viikossa kotona, mutta käytännössä minun on ollut helpompi järjestää työskentely etänä. Vaikka tämä tilanne on karsinut ylimääräisiä tapaamisia, niin mieheni työ on edelleen liikkuvampaa kuin minun. Hänellä myös puhelin soi lakkaamatta ja on monta rautaa tulessa muutenkin, enkä usko että hän pystyisi kovin tehokkaasti valvomaan lasten koulunkäyntiä. Hän on sen kyllä myöntänyt itsekin.


Meillä ei koronatilanne ole vielä toistaiseksi näkynyt kovin paljoa tehtaalla, myynnissä toki on hiukan hiljentynyt, mutta tilauskantaa on hyvin koko keväälle. Olemme jopa saaneet palkata lisäkäsiä kiireavuksi, mikä on tässä tilanteessa harvinaista. Ikävää, kun moni joutuu nyt lomautetuksi. Toivotaan, että tilanne normalisoituu pian. Alkaahan tämä jossain vaiheessa varmasti meilläkin näkyä. Saa nähdä millainen syksy on, kun kesälomilta palataan.


Tsemppiä kaikille!

2 kommenttia

  1. Kunpa tämä korona epidemia olisi pian taakse jäänyttä elämää niin voisi palata siihen normaaliin arkeen - ihanaa kevättä Sinulle ja perheellesi :)

    VastaaPoista